TJ 21

Tiedän, kuvassa on vain minun ja koirani varjo.
Mutta miten varjo syntyy?
Varjo syntyy kun aurinko paistaa täydeltä taivaalta,
niin kuin se paistaa kesällä!

Kevät kevät kevät kevät! Tuntuu niiiin että kevät on jo täällä. Toivottavasti ei nyt enää tulis mitään takatalvea. Okei onhan nyt vast helmikuu, mut silti: KEVÄT! Jotenki tää kevät tuntuu erityisen spesiaalilta. Yleensä sanotaa et kesä on lempi vuodenaika, mut mä sanoisin ehkä kevät. Keväällä tulevasta kesästä alkaa jo nauttii ja kaikki pienet asiat, kuten lintujen laulu ja auringon paiste, tuntuu paljon tärkeämmiltä ku niihin ei oo tavallaa viel tottunu. Ja onhan kevät rakkauden aikaa!

Lukeminen on sujunut ihan hyvin ja olen saanut itseäni niskasta kiinni. Yllättävän hitaasti vain etenee ja tuntuu että lukemisestani on tullu vain suorittamista ja kaikki unohtuu saman tien... Tuntuu et aika lopppuuu... No onneks Je pääsee pian lomille ja tulee rauhottelee mua <3 Gineksiä edessä nolla (0)! ja yhdeksän päivän (toivottavasti) lomat edessä.

Yhteiseen kotiin on tullut hankittua jo lähes kaikki tarpeellinen, on baarituolit, säkkituoli, mikro, leivänpaahdin, kahvinkeitin, lipasto, tv-taso, astioita, pyyhkeitä, suihkuverho ja sen sellasta :) Yllättävän paljon sitä kaikkee tarvii! Vielä puuttuu pesukone ja uudesta sängystäkin ollaan jo haaveiltu! On vaan tosi huippuu päästä muuttaa yhtee ja ylipäätää päästä vähän uusii kuvioihin, alkaa tää pikku kaupunki kyl jo vähän ahdistaa. Parasta on tietysti se, ettei ole enää 200 kilometrin välimatkaa, vaan toinen on oikeasti siinä lähellä, koko ajan, saman katon alla ja ovessa lukee molempien nimet (toistaiseksi ;)).

Kuten jo aiemmin sanoin, niin huolestuttaa vain vähän että miten sitä pärjää taloudellisesti... Kesätöiden kova metsästys on käynnissä ja tänään olin jo haastattelussakin. Se oli ryhmähaastattelu ja jotain ihan kamalaa! Kysymykset oli tosi vaikeita ja haastattelija oli todella todella kriittinen ja tiukka. Jäi kyllä paha maku suuhun. Huomenna jos sieltä työtarjous tulee, niin en kyllä tiedä mitä sanoisin. Oikeasti ei enää yhtään huvita, mutta onko minulla varaa valita ja torjua työtä? Hankalaa on...

En voisi olla onnellisempi että pian intti loppuu. Iltaisin kun käyn nukkumaan, tuntuu kuin olisin keksi jonka joku kädessää murentaa pieniksi murusiksi. Tässä vielä biisi, joka koskettaa ainakin minua, erityisesti sen sanoma: Haloo helsinki - Vapaus käteen jää

Jos se ei tapa niin se todellakin hajottaa (armeija siis)

Mutta tosiaan kevät lähestyy tai on jo täällä, ja se jos mikä inspiroi valokuvaamaan! Tässä siis otoksiani lähiviikoilta :)

 

 

TJ 26

Nyt on ikävästi jäänyt päivittäminen kaikkien abijuhlien, lukemisten ja lomailun vuoksi, ja jää varmaan tulevaisuudessakin kun tämä lukujakso tässä nyt meneillään. Tässä muutama penkkari kuva :) Teemana oli siis "lomalla viimeinkin", vaikka eihän tässä vielä mikään loma ole.

 

Aamut vähenee ja oikeastaan ihmetyttää että mihin ne ovat oikein kadonneet. Enpä olisi uskonut kokevani tätä tunnetta. Ihan hassua, mutta silti vaikeaa käsittää että pian tämä loppuu. Omaa kotia on rakennettu pikku hiljaa ja nyt alkaa olla jo suurin osa tarpeellisista hankittuna :) Ihanaa vain! Ajattelemista kuitenkin riittää vähän liiaksikin, ja kaiken tämän keskellä pitäisi osata keskittyä kirjoituksiin lukemiseen. Noh, mutta turha sitä on kai miettiä ja murehtia asioita joille ei vielä voi mitään!

Tänään on myös aihetta juhlaan sillä: VIIMEINEN GINES! Tämä vkl on Je:n viimeinen kiinni olo ja sen jälkeen onkin vain pelkkää lomailua. En vaan voi uskoa kuinka näistä kaikista gineksistä on selvitty ja nyt jo viimeistä viedään. On kyllä aihetta hymyyn ja onneen! Tänään on myös jäljellä enää 15 aamua varuskunnassa, eli loput sitten lomilla vain :))

Viimeiselle ginekselle lähdössä!

Kaiken kukkuraksi kevät lähestyy ja ihanaa kun linnut laulaa (itse ainakin olen kaivannut titityytä) ja ulkona lämpöasteita! Ihan hassua kuinka tuntuu jo tosi keväiseltä vaikka lunta on vielä ihan liikaa! Muutenkin tuntuu että keväästä alkaa uusi elämä, niin kuin minulla alkaakin: uusi elämä uudessa kaupungissa, oman kullan kanssa saman katon alla ja toivottavasti myös uudessa opiskelupaikassa! Vihdoin tuntuu siltä, että kohta elämäni oikeasti alkaa, eikä enää tarvitse vain odottaa ja odottaa! Nyt pitäisi vain malttaa vielä ihan vähän.

TJ 36

Eilinen päivitys oli fiasko, niinpä päätin poistaa sen. Kirjoitin sen vihan kiilto silmissä, ja kaikkihan sen tietävät, että tunnekuohujen vallassa sitä tekee ja sanoo kaikkea mitä ei tarkoita. Noh, nyt on asia selvitetty ja unohdettu. Vaikka kyllähän se niin on, että nainen voi antaa anteeksi, muttei koskaan unohda. Penkkari haalari tuli tänään valmiiksi äidin kanssa yhteisvoimin ja olen tyytyväien :) Teemana on siis JVG:n biisi "lomalla viimeinkin! :) laitan kuvia sitten torstain jälkeen :)

Tänään oli enkun kuuntelu ja meni se paremmin kuin odotin, mutta huonosti silti. Onneksi se oli muillekkin vaikea. Erityisen ikävää oli, kun hankalat avokysymykset tulivat nauhalta vain kertaalleen. En ole siitä kovinkaan masentunut, onneksi :) Huomenna edessä vielä saksan kuuntelu ja sitten onkin kuuntelut kuunneltu ja illalla vähän bailaamaan ja perjantaina risteilemään! :)

Viime päivät ovat olleet raskaita... Toisen luo on kova ikävä ja jotenkin nämä kirjoitukset ja kuuntelut ja ikävä tekevät minust hyvin hyvin hauraan. Tuntuu että jokainen pienikin ikävä asia saa minut itkun partaalle... Haluaisin olla vahvempi, minun pitäisikin olla. En vain löydä välineitä, joilla olisin.

TJ 42

Huh! Viikko on alkanut osaltani todella tehokkaasti! Tänään oli kello soimassa yhdeksältä, niin kuin eilenkin. Siinä sitten heräilin ja kymmenen jälkeen kaivoin kirjat esiin ja aloitin opiskelun. Tänään opiskelin huimat 3 ja puoli tuntia putkeen, ilman taukoja. Eilen menin kouluun lukemaan muutamaksi tunniksi. Ja kuten viime päivityksessäni jo kerroinkin, maanantai oli myös tehokas lukupäivä. Olen ylpeä itsestäni! Psykologian ensimmäinen kirja on nyt luettu perinpohjaisesti ja äidinkieltäkin olen jo aloittanut. Luin äikän tekstitaidon preliin jo todella hyvin, joten minulla ei ole paineita sen suhteen. Huomisen aijon kuitenkin pyhittää kokonaan äidinkielelle, vaikka koulussa pitääkin käväistä muutamaksi tunniksi. Psykologian kirjoitukset pelottavat, miten pystyn kirjoittamaan kuusi laajaa psykologian esseetä kuudessa tunnissa, eli tunti per essee?! Tekisi nyt vain mieli päntätä psykologiaa, minkä vuoksi äidinkieleen keskittyminen on melko vaikeaa... Noh, huomenna on vain osattava vaihtaa ainetta.

Perjantai lähestyy ja Je pääsee lomille. Tietysti olen siitä ilmoinen, mutta päälimmäisenä mielessä on vain pelottava äidinkielen tekstitaito, joka on siis jo ylihuomenna?!?! Noh, onneksi sen jälkeen pääsee oman kullan kainaloon pakoon pahaa maailmaa. Meni koe sitten miten vain, niin oman sotapojan kainaloon pääsee sitten turvaan. Tiedän että tavoitteeni ovat liian korkealla, ja siksi paineet ovat kovat. Vertaan itseäni aina muihin, vähän liikaakin, mikä aiheuttaa päänvaivaa entistä enemmän. Pitäisi nyt vain unohtaa kaikki muut ja keskittyä itseensä.

Toivottakaa minulle onnea!

 

 

TJ 44

Eilinen oli taas niitä päiviä kun olisi voinut jättää koko päivityksen kirjoittamatta... Mutta tänään vähän pirteämpänä ja huomenna käymään koulussa. Tänään olen oikeasti ollut ahkera! Okei, nukuin melko pitkään, mutta muuten olen lukenut psykologiaa lähes tauotta klo 18 asti! Tein perusteellista työtä, minkä vuoksi en edennyt niin paljon kuin olin ajatellut, mutta toivotaan että jotain jäi päähänkin :)

Ajattelin nyt vähän esitellä viikonlopun tulostani. Eli ystäväni N ja R tulivat ystävällisinä leikkimään kampaajaa! He (tai oikeastaan N) leikkasivat hiukseni takaisin muotoonsa ja laittoivat vaaleita raitoja Garnierin nutrisse truly blond raitavärillä. Sävy oli S1. Mukana oli reikähuppu, mutta emme käyttäneet sitä, vaan huolellisesti pestyä maskaraharjaa :D Värimassa oli helposti käseteltävää eikä tuoksunut voimakkaalle, kuten pelkäsin. Lopputulos oli hieman vaisu, joten päätin sitten vetäistä vapaalla kädellä oikein kunnolla väriä päähän ja annoin vaikuttaa n. 35 minuuttia. Sitten olin tyytyväinen! :) Vapaalla kädellä ja nopeasti tehtynä raidoista tuli melko paksuja, mutta yleisilme on nyt paljon vaaleampi ja toivon ettei raitakäsittely olisi niin rasittava hiuksille kuin koko pään värjäys. Lisäksi ostin raidoille sopivan hoitoaineen ja nyt käytän päivittäin myös hiusöljyä. En halua että hiukseni menävät pilalle. Ajattelin myös, että laittamalla raitoja välttyisin pahalta juurikasvulta ja värjäyskierteeltä. Värjäysneitsyyteni on nyt mennyttä, mutta kaiken kaikkiaan värjäyskokemus oli mieluisa, eikä raitaväri vaikuttanut niin pahalta myrkyltä miedon tuoksunsa vuoksi :) Nyt vain toivotaan että hiukseni pysyvät kunnossa! Lisäksi N siis leikkasi hiukseni melko reilulla kädellä, mutta kyllähän ne siitä kasvaa :) Lopputulokseen olen tyytyväinen ja raidoista tuli mielestäni todella luonnolliset :) Niin ja nyt olen entistä blondimpi ;D

Tässä nyt kuvia tuloksesta, mutta ennen ja jälkeen kuvat on otettu eri valossa, joten kuvat eivät ehkä täysin vastaa todellisuutta. (ps. anteeksi meikittömät kuvat :D)

Ennen:

Jälkeen:

Itse aine oli kuin paksua kermavaahtoa

TJ 45

Lomat ohi ja sunnuntai vaihtuu pian maanantaiksi. Viime yö oli kamala ja liian lyhyt. Kavereiden ja hiusten kanssa venyi aamuun asti ja unta tuli aivan liian vähän. Tänään olisin voinut nukkua, mutta suunnittelin nukkuvani huomenna kun on vapaapäivä. Nyt tulikin sitten tiukka ohjelma huomiselle, mutta ehkä unelle on vain otettava se aika...

Viikonloppu meni aivan liian nopeasti ja olin Je:n kanssa aivan liian vähän. Nyt harmittaa. Ja ahdistaa. Ja pelottaa. Ja suututtaa. Ja ja ja... Onneksi Je pääsee lomille taas ensi viikonloppuna, ja sitä seuraavanakin.

Nyt on kuitenkin mieli maassa, kuten joka sunnuntai. Tunnen olevani niin yksin. Yksin olen heikko ja hauras. Yksin omassa huoneessani vain tietokone ja tv seuranani. Sänky on liian iso ja kylmä yhdelle. Toinen puoli on tyhjä, toinen puoli sängystä ja sydämestä.

Tässä vielä kirjoittamani runo kuvien sijaan.

Kone sammuu

hiljaisuus

tyhjä huone

Ikävä.

 

Ajatukset levällään

mieli kadoksissa

sielu rikki

kuka korjaa?

Sinä.

 

Olo pahenee

kukaan ei näe

kyyneleet valuvat

hengitys tihenee

Ahdistaa.

Auta!

 

En voi liikkua

olen jähmettynyt

mikään ei kulje.

Paitsi ajatus ja

Aika.

 

 

Julia