Ylä- ja alamäet kuuluvat elämään, sillä tasaista tietä kulkemalla ei pääse kovin korkealle.

torstai 20. kesäkuuta 2013

Hyvää Juhannusta!

Pika päivitys!

Ihan paras juhannus tulossa super seurassa!! Tiedossa on paljon lautapelejä ja naurua! <3

Ja tietysti Nita <3


Ps. Je lupasi olla entistäkin parempi avomies <3

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Young, wild & free

http://www.youtube.com/watch?v=XjpuU1Yk5Z8

Nyt saa unohtaa pääsykokeet! Niin, paitsi että tätä jännitystä kyllä piisaa vielä kuukauden verran.

Keskiviikko, jolloin myös soveltuvuuskokeeni oli, on ollut tähän mennessä elämäni huonoin päivä. Toiveet opiskelupaikan suhteet ovat siis melko niukat. Silloin ei kyllä ollut yhtään onnea matkassa. En oikeasti muista huonompaa päivää. Noh, yritän nyt vain unohtaa sen. Joskus sitä kai vaan on nuori ja tyhmä... Virheistä pitää vain oppia, eiks nii?

Viikonloppu oli ihan mahtava ja ihan parhaassa seurassa. Aurinkoinen sää suosi (toisin kuin nyt). Kyllä se vaan niin on, että lapsuuden ystävät ovat niitä tosi ystäviä kaikesta huolimatta.

Kaikki hauska loppuu kuitenkin aikanaan, eikä viime päivät ole olleet kovin helppoja. Uuteen elämään sopeutuminen ottaa kai aikansa. Välillä sitä vain miettii, että mitä mä täällä teen. Toistaiseksi olen päivät yksin kotona. Minulla ei ole töitä, ei opiskelupaikkaa, eikä juuri ystäviäkään täällä suuressa kaupungissa. Ainoa syy miksi olen täällä on Je.

Ehkä eniten kaipaan koiraani. Muistan kun lukion alussa opo kysyi minulta, että mitä työtä haluan tehdä. Sanoin haluavani työskennellä nuorten, lasten tai koirien parissa. Pian miulle selvisi, että nuoret eivät ainakaan ole minun juttuni. Sitten tajusin, että kyllä ne koirat ovat sydämeni vieneet. Suomessa ei kuitenkaan ole ns. koira-alaa, tai ainakaan sillä ei elä, joten jäljelle jäivät lapset. Eikä siinä mitää, lapset ovat ihania ja aitoja. Uskoin, että riittää jos vain omistan koiran/koiria. Nyt kotonani ei kuitenkaan pyöri muita kuin villakoiria, eikä tule pyörimään moneen vuoteen. Se, jos mikä on raskasta.

Helppoa tämä ei ole, mutta kun aamulla avaan silmäni ja ensimmäinen jonka näen on Je, tiedän että tämä on sen arvoista.

perjantai 7. kesäkuuta 2013

Pääsykoe rumba

On vähän jäänyt tää bloggailu taka-alalle muiden pääsykokeiden ja yo-juhlien vuoksi. Nyt on kuitenkin juhlat juhlittu ja kirjalliseet pääsykokeet ohi. Hain siis lastentarhanopettajan koulutukseen Helsingin yliopistoon VAKAVA kokeella. Monet varmaankin tietävät ettei ole mikään helppo nakki tuosta vakavasta läpi päästä, mutta minäpä pääsin! Uskomatonta kylläkin, sillä en panostanut siihen juurikaan, vaikka halua kyllä löytyy. Ensi viikolla on kokeen toinen osa, soveltuvuuskoe ja se kyllä kieltämättä jännittää. Mielestäni on todella tyhmää järjestää pääsykoe kahdessa osassa, sillä juhlat ovat pystyssä jo kun on päässyt ensimmäisestä vaiheesta läpi, vaikka toisestakin vaiheesta karsitaan vielä puolet pois... Noh nyt täytyy vain tsempata.

 
Ja tänään tosiaan oli AMK pääsykoe. Hain varmuuden vuoksi myös Sosionomi koulutukseen, sillä sitäkin kautta voi opiskella lastentarhanopettajaksi. En kuitenkaan lukenut juuri mitään kokeeseen ja lottorivihän sinne tuli täytettyä. Lisäksi oli muutama essee tyyppinen kysymys ja nekin menivät varmaankin aika metsään... Kirjallisen osion jälkeen oli vielä ryhmätilanne. Meitä oli siinä viisi tyttöä ja kaikki vaikutti tosi mukavilta, eli ryhmä oli ainakin kiva :) Aiheena oli keskustella sosionomin ominaisuuksista, eikä se ollut ollenkaan kamalaa :) Tilanne oli mukavan rento ja kaikki saivat suuvuoron. Luulenpa kuitenkin, että tämä pääsykoe kaatuu kirjalliseen osioon, mutta ensisijainen hakutoiveeni olisikin tuo yliopisto.

Viime päivinä olen ottanut paaaljon aurinkoa. En ymmärrä mistä nämä ihanat ilmat oikein tulivat! Minulta ainakin mennyt ihan ohi kun/jos säätiedotuksissa on hehkutettu 30 asteen kuumuutta ja yhtäkkiä se vain oli täällä. Ihan kuin ei olisi Suomessa ollenkaan. On kuitenkin ollut hieman tylsää ottaa yksin aurinkoa, kun Je on ollut kaikki päivät töissä... Onneksi tänään saadaan ihan parasta seuraa!

Golfiltakaan ei ole vältytty, sillä eilen se kaveri sinne taas lähti raskaan työpäivän jälkeen. Ainahan se ärsyttää, minkäs teet...


Ps. Kesäilloista saa maailman parhaita kuvia, odottakaas vaan!

 

Elämä ei ole ruusuilla tanssimista. Ainakaan joka hetki.
Jokaisen elämässä tulee ylä-ja alamäkiä, mutta tosiasia on,
että tasaista tietä kulkemalla ei pääse kovin korkealle.