Ylä- ja alamäet kuuluvat elämään, sillä tasaista tietä kulkemalla ei pääse kovin korkealle.

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Ex-inttileski

On taas vähän jäänyt blogin päivittäminen kun tuo ex-sotapoika on taas kuvioissa :D TJ 0 päivitys jäi niin lyhyeksi, että ajattelin nyt tehdä vielä tällaisen kokoavan päivityksen inttiajasta ennen kuin se jää historiaan. Blogi on vielä vähän jäljessä nimensäkin puolesta, mutta minulla on jo suunneltemia tulevasta. En siis suinkaan ole lopettamassa blogitusta, vaikka intti loppuikin. Muutoksia on kyllä tiedossa.

Jospa palattaisiin hetkeksi viime vuoden heinäkuuhun. 9.7.2012 se alkoi, Je:n armeija. Alku ei ollut niin kamala kuin olin kuvitellut. Gineksiä riitti ja yksi tuplagineskin siellä heti alussa kummitteli. P-kausi meni melko helposti, sillä olin koko heinäkuun kesätöissä.

P-kauden jälkeen asiat kuitenkin mutkistuivat. Je joutui tehtävään, jota vähiten toivoi ja eniten pelkäsi. Lopettaminen oli monta monta kertaa mielessä ja sivarijuttujakin katseltiin. Luulen, että välillä Je oli ihan masennuksen partaalla. Vähitellen asenne kuitenkin muuttui ja jotenkin sieltä suosta sitten noustiin. Ajatus armeijan keskeyttämisestä jäi ja tilalle tuli toivo tulevasta. Pikku hiljaa tunnelin päässä alkoi näkyä valoa.

 
Joulun gines oli kova paikka, mutta siitäkin selvittiin kun kävin sen yhden ainoan kerran siellä varuskunnassa Je:tä moikkaamassa. Uuden vuoden jälkeen intti alkoi kulua omalla painollaan, mutta ginekset olivat muuttuneet kiduttaviksi. Alussa ne eivät tuntuneet ollenkaan niin pahoilta kuin lopussa. Onneksi muutama gines ja leirit vältettiin onnistuneesti. Aamujen vähentyessä ja lomailun lisääntyessä armeija läheni loppuaan ja 20.3.2013 se olikin jo ohi.

Ohi on nyt siis 255 aamua inttileskenä ja muutto yhteiseen asuntoon odottaa viikonloppuna! Selvisimme intistä yhdessä, joten selviämme varmasti kaikesta yhdessä.


Siinä nyt pieni kertaus koko inttiajasta, ehkä nyt voin hyvin mielin hyvästellä koko inttileskeyden.





Maanantaina oli viimeiset yo-kirjoitukset ja ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että kyllä se lakki keväällä päähän saadaan. :D Eilen ilmestyi pääsykoekirja, mutta en jaksa vielä miettiä sitä. Lukion kirjat vein heti tiistaina myyntiin ja nyt on sitten lukiokin hyvästelty. Uusi elmäni on pian valmis alkamaan.





On siinä kyllä sivuja :D

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

TJ 0!

Armeija ohi ja matikan kirjotukset ohi! Väsyttää ja uni kutsuu.
En voi muuta sanoa kuin että tätä päivää on odotettu!

tiistai 19. maaliskuuta 2013

TJ 1!

Tunnelma ei ole katossa, niin kuin ehkä pitäisi. Mahdotonta ymmärtää että nyt se loppuu. Huomenna pitkän matikan yo. Suoraan sanottuna olen täällä kuset housussa. Mitään ei oikein voi enää tehdä ja 24 tunnin kuluttua se on jo ohi, niin kuin armeijakin. Vaikea miettiä kumpaa pitäisi ajatella. Ja olisihan se ihan kiva juhlistaa huomenna jotenkin kun pakolliset kirjoitukset ovat ohi ja Je:n armeija loppu, mutta kun ei niin ei.

Katsetta on vaikea suunnata huomista pidemmälle tulevaisuuteen, sillä maanantain saksan kirjoitukset pitävät minut vielä tiukasti kiinni "vanhassa" elämässäni. Ensi viikko onkin sitten muutoksen aikaa ja ehkä silloin vihdoin ymmärrän Je:n armeijan todella loppuneen.

Huominen on täynnä kaikkea muuta kuin tuttua ja turvallista. Ainoa henkireikäni on huominen bussimatka, joka saattaa olla viimeinen matka yksin kyseisellä välillä.

Tietysti olen onnellinen ja innoissani kun Je:n armeija vihdoin loppuu, mutta joku sisälläni estää minua iloitsemasta. Ehkä se on tämä matikan yo. Tai pettymys, kun ei sitä kuitenkaan voi koko aikaa olla yhdessä vaikka armeija loppuukin. Ehkä kirjoitan sitten huomenna sen innostuneen exinttilesken päivityksen. :)

Vanha kuva, mutta tässä sitä joskus oltiin. Kohta koko armeija on vain historiaa.
 

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

TJ 3!

3, 2, 1,0!! Kohta se loppuu, ihan kohta! Tänään lähti sotapoika viimeistä kertaa ja keskiviikkona koko taival on ohi! Minun yo-taipaleeni ei kuitenkaan pääty vielä keskiviikkona matikan jälkeen vaan vasta maanantaina kun on vielä se lyhyt kieli eli saksa. Kahden viikon päästä muuttopuuhat ovat toivottavasti jo kovassa vauhdissa ja pian ei tarvitse sanoa enää koskaan heippa omalle kullalle. Jos joku ei siis ole alusta asti seurannu, niin seurustelumme on ollu kaukosuhde (väliä n. 200km) jo yli kolme vuotta. Ihan uskomatonta että pian asumme saman katon alla! :))

Tänään on ollu hyvä päivä, vaikka Je lähtikin. Vietin laatuaikaa äidin kanssa ja näin revontulia ensimmäistä kertaa elämässäni! Lukemiset ovat jäänet tänään kuitenkin aika vähälle, mikä tarkoittaa että huomenna on kova putki edessä... Suurin osa kirjoituksista on kuitenkin jo ohi, vaikka matikka pakollinen minulle onkin...

Kyllä se vaan niin on, että kaikki on 100 kertaa helpompaa yhdessä. Tämän viikon kirjoitukset menivät omalla painollaan kun Je oli rauhoittelemassa ja kannustamassa :)

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

TJ 7!

Uskomatonta, tasan viikko Je:n armeijan loppumiseen! Tänään oli psykologian kirjoitukset. Jännitti, pelotti, huimasi, oksetti, tärisytti, ahdisti... Toisin sanoen olin elämäni paniikissa aamulla. Pidin psykologiaa pahimpana, ja nyt siitäkin on selvitty. Sain tehtyä kuusi tehtävää loppuun annetussa ajassa, siitä voin jo olla tyytyväinen. Tuloksesta en sitten olekaan niin varma, mutta täytyy vain toivoa parasta. Nyt on käsi todella kipeä. Koko illan on särkenyt ja vieläkin tuntuu. Kuusi esseetä kuudessa tunnissa?! En vieläkään ymmärrä miten onnistuin siinä. Kirjoitin laskujeni mukaan ainakin 18 konsepsin sivua täyteen. Huh! Parhaani yritin ja kaikkeni annoin, ei kai sitä muuta voikaan. Kevään kirjoituksista on ohi nyt 2/5. Huomenna aloitan englannin lukemisen (kuulostaapa huonolta) ja perjantaina se koe sitten jo onkin. Sitten on vielä edessä pitkä matematiikkaa ja lyhyt saksa. Matikka on toinen jännistyksen aiheeni ja siihen pitäisi vielä jaksaa kunnolla panostaa.

Je:n armeijan loppu on kiitänyt kohti päätöstään ja viikon päästä koko intti ja inttileskeys on historiaa. Totta se vain on, vaikkei sitä meinaa itsekään uskoa. Viimeiset rutistukset vielä kirjoitusten parissa ja sitten se on ohi, lukio nimittäin!

Nyt oloni on raukea ja onnellinen. Psykologian kauhukirjoitukset ovat ohi, Je on lomilla tukemassa minua ja pian muutto samaan osoitteeseen on ajankohtaista. Kaiken lisäksi kevät tekee tuloaan, taas vaihteeksi.

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

TJ 10!

Huomenna ne todella alkaa, nimittäin yo-kirjoitukset. Kyllä pelottaa, muuta en osaa sanoa. Je on ollut tosi ihana ja tukenut minua ja auttanut selviämään tämän jännityksen kanssa. Tänään loppui pitkä loma, mutta loma tj on nyt 1, eli huomenna taas lomille :D Onneksi <3

Kahden viikon päästä kirjoitukset ovat onneksi jo ohi, sitä tässä nyt vain odotellaan. Sitten otan kyllä vähän aikaa ihan rennosti ennen kuin alan valmistautumaan pääsykokeisiin. Ja muuttokin on edessä :)

Horoskooppini sanoi tällä viikolla, että keväällä alkaa uudistunut elämä, ja niinhän se juuri on. Ihan pian Je:n intti loppuu ja yo-kirjoitukset ovat ohi ja voimme vihdoin muuttaa yhteen ja alkaa nauttia elämästä yhdessä. En edes osaa sanoin kuvailla kuinka paljon odotan tämän "vanhan" elämän loppumista ja uuden alkamista!

torstai 7. maaliskuuta 2013

TJ 13

Kohta menee viimeinen kymppi rikki! Tuntuu hyvältä! Lomailua on jatkunut koko viikon ja jatkuu koko ensi viikonkin maanantaita lukuun ottamatta. Tänään tuli siis ilouutinen noista jatkuvista lomista. Ei sitä vielä oikein usko todeksi, että Je:llä olisi enää 4 aamua varuskunnassa jäljellä. Loppusotakin jää sitten pois. Kyllä nyt kelpaa! :))

Takatalvi iski, kuten pelkäsinkin, mutta nyt taas kevät hakkaa päälle. Jee! Parhaimmillaan on mittari näyttäny 9 astetta lämmintä! Kevät tulee. Ensi viikolla alkavat kirjoitukset. Pelottaa, jännittää ja ahdistaa... Mutta toisaalta tuntuu hyvältä, että kohta ne ovat ohi. Henkisesti tämä koko yo-kirjoitushässäkkä on ollut raskas. Jos olisin lukion valitessani tiennyt millainen koetus tämä tulee olemaan, en olisi ehkä valinnut kyseistä polkua. Tästä tytöstä on mehut jo imetty ja vielä pitäisi jaksaa pinnistää... Onneksi Je on lomilla, en selviäisi tästä yksin.

Elämä ei ole ruusuilla tanssimista. Ainakaan joka hetki.
Jokaisen elämässä tulee ylä-ja alamäkiä, mutta tosiasia on,
että tasaista tietä kulkemalla ei pääse kovin korkealle.